sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Talviloman treenit

Tähän saumaan osunut talviloma tuli todella tarpeeseen ennen uuden opiskeluvuoden alkua. Hieman vajaassa neljässä viikossa ehti jo hyvin pitää hermolomaa. Samalla pääsin pitkästä aikaa keskittymään pelkkään treenamiseen ilman ihmeempiä aikatauluja - ja vieläpä vanhalla hyvällä treeniporukalla oman valmentajan johdolla! Tämän huomasi myös mukavana kunnon kohoamisena. Ainoastaan ratatreenien kanssa meinasi olla totuttelemista: pohkeet olivat äkistään kovilla, kun kovalla radalla oli tullut viimeksi tehtyä vetoja niinkin kauan aikaa sitten kuin huhtikuussa ennen loukkaantumista. Tästä huolimatta sain loman aikana tehtyä kelvollisen nopeus- ja maksimikestävyysjakson sisältäen pari ratatreeniä viikko. Ehkä toivo SM-maanteille ja -maastoihin osallistumisesta vielä elää, jos suinkin selviän todella kovaksi pelotellusta 2-vuodesta. Nyt se on sitten vain: 3-semma let's go!


VKO 03 / Koeviikko + Talviloma

MA
Kiihtyvä 15km 3:44/km (4:31-3:20/km) + Ver + koord. + 3x100m
TI
Ap: 6km + 6x100m Ip: Ver + vetoja matolla 10x1000m 3:14-3:04, pal. 1' + Ver + 10x100m
KE
Lepo 
TO
Ap: 8km + 3x100m Ip: Ver + koord. + 6x80m + hallissa 20x200m 34-31,5", pal. 200m (1')/6' + 10x80m + Ver
PE
Ap: 9km + 5x100m Ip: Kuntopiiri + 15km 
LA
Ver + 20km 3:55/km, sis. 50m kovaa joka km
SU
36km + 5x100m 

154km

VKO 04 / Talviloma

MA
9km
TI
Ap: Kuntopiiri + 7km + 6x100m Ip: Ver + koord. + 6x80m + hallissa 12x1000m 3:10-2:56, pal. 1'10"/7' + 10x80m + Ver
KE
Ap: 7km + 5x100m Ip: 16km + kuntopiiri 
TO
Ap: 5km Ip: Ver + koord. + 6x80m + hallissa 15x400m 73-68", pal. 200m (1'15")/8' + 10x80m + Ver
PE
Ap: 9km + 3x100m Ip: 15km + 3x100m 
LA
Ver + 20km 4:07/km, sis. 50m kovaa joka km
SU
36km

168km

VKO 05 / Talviloma

MA
10km 4:03/km + koord. 
TI
Ap: 10km + 3x100m + kuntopiiri Ip: Ver + koord. + 6x80m + hallissa 15x400m 73-72", pal. 200m (1')/6' + 10x80m + Ver
KE
10km + 3x100m
TO
Ap: 6km Ip: Ver + koord. + 6x80m + hallissa 20x200m 33-31", pal. 200m (1')/6' + 13x80m + Ver
PE
Ap: 6km Ip: 8km + hallissa 2x10x100m, pal. 100m/5' + Ver 
LA
36km + 3x100m 
SU
10km + 3x100m 

142km

VKO 06 / Talviloma

MA
Ap: 8km + 5x100m Ip: Kiihtyvä 20km 4:01/km (4:30-3:36/km) + koord. 
TI
Ap: Kuntopiiri + 6km Ip: Ver + koord. + 5x80m + hallissa 10x1000m 3:13-2:59, pal. 1'/5' + 10x80m + Ver
KE
Lepo
TO
Ap: 8km + 5x100m Ip: Kuntopiiri + Ver + TV Reipas matolla 12km 3:31/km + Ver
PE
Ap: 10km + 10x100m Ip: 15km
LA
Ver + 20km 3:52/km, sis. 50m kovaa joka km
SU
TV 27km 4:03/km + koord. + 3x100m

157km

tiistai 17. tammikuuta 2017

Post annum primum

Ensimmäinen vuosi lääkistä Riiassa on takana! Ehkä vähän jopa uskaltaa onnitella itseään, vaikka tietty vasta alkutaipaleella tässä ollaan. Vuoteen mahtui paljon kaikenlaista, päällimmäisenä mielessä tietysti valtava tietomäärä teoriaa teoriasta (no joo ehkä hieman ihmisestäkin..:) - jälkikäteen ajatellen ehkä monen tähänastisen vuoden edestä!

Tämänkertaisen kirjoituksen otsikko on ajankohtaisesti latinaksi. Sain nimittäin vuoden kestäneet latinan opinnot viime viikolla päätökseen. Lyhyehkö kokonaisuus antoi kivasti ymmärrystä lääketieteessä käytetyille anatomian termeille. Syksyn mittaan pääsimme myös harjoittelemaan diagnostisten termien rakentamista ja käyttöä. Vanhat italian ja espanjan opinnot antoivat latinan opiskelulle kivan pohjan, joskin onni, että meidän ei tarvinnut vaikeaa kielioppia lähteä opiskelemaan paria pintaraapaisua pidemmälle. Vaikeimpiin kommervenkkeihin sain onneksi loistavaa etätutorointia Veikko-enolta, joka on näissä kyllä ilmiömäinen! :)

Toinen jäljellä olleista kokeista oli anatomian colloquium, joka käsitteli loppusyksyn ajan opeteltuja elimiä. Tuttuun tapaan alun näyttöosuudessa oli 10 poimintaa 300 termin listasta: mm. pohjukaissuolen osa, kielirisat, munuaispikari, sydämen alaonttolaskimo ja ehkä haastavimpana eräs lantionpohjan lihas. Practicalin jälkeen oli edessä 50 monivalintakysymystä rakenteellisista termeistä tai vaikkapa elinten sijainnista toisiinsa nähden tai miten ne sijaitsevat suhteessa kylkiluihin/selkärangan nikamiin. Raakaa ulkoaopettelua siis ja hippunen logiikkaa - niillä pärjäsi pitkälle. Mahtui joukkoon myös jokunen kiva kysymys kuten 'missä iässä maitohampaat puhkeavat'. Kaiken kaikkiaan tämä oli yksi mielenkiintoisimmista kursseista tähän asti: joka tunnilla oli sopiva kattaus teoriaa ja toisaalta ripaus käytäntöä, jossa opittuja rakenteita pääsi tunnistamaan oikeista kudoksista. 

Biochemistry isn't so bad, said no one ever...
1-vuoden viimeinen koe oli viime maanantain biokemian collo, joka teetätti loppujen lopuksi eniten töitä. Eikä vähiten siksi, että sen opiskelu joululomalla ei herättänyt suurempia intohimoja... Kokeeseen piti opetella ulkoa mm. rasvahappojen ja proteiinien aineenvaihdunnat molekyylikaavoineen, kolesterolisynteesi, virtsan muodostus, sekä lisäksi yleisimpien hormonien ja vitamiinien perusteet. Itselleni sattui kohtalaisen hallittavat kysymykset: mm. reaktioketju karppauksesta ja diabeteksestä tuttujen ketoaineiden muodostuksesta sekä testosteronin toiminta. Vaikeinta oli osata yhdistää oikea vitamiini ja koentsyymi oikeaan reaktioon... 

Loppujen lopuksi nykyinen systeemi, jossa syyslukukausi jatkuu tammikuun puolelle olikin yllättävän kiva. Aluksi olin epäileväinen, että joululoma menee sen takia pilalle, mutta sen ansiosta koejakson luku-urakasta muodostui kuitenkin hallitumpi. Lisäksi edessä on silti nyt lähes 1kk mittainen oikea loma ennen helmikuun puolen välin maissa alkavaa 2-vuotta!

Juoksuharjoittelu on jatkunut tavoitteellisesti läpi syksyn ja lähes suunnitelmien mukaan. Kunnon nouseminen on kesän tauon jäljiltä ollut kieltämättä hidasta, mutta toisaalta täytyy koputtaa puuta, että harjoittelu on säilynyt nousujohteisena ilman takapakkeja. Koeviikoilla harjoittelu on luonnollisesti ollut heikkoa, mutta se on vain hyväksyttävä tässä tilanteessa. Valmentajan kanssa olemme jatkaneet hyväksi koetulla systeemillä 6-päiväisestä harjoitusviikosta, jossa viikon rankin koulupäivä on aina lepoa. Tässä muutaman viikon otos toteuksesta. Kevättä kohti!


VKO 46

MA
Ap: 10km + 6x100m Ip: Kuntopiiri + Kiihtyvä 17km 4:06/km (4:40-3:45/km) + Ver
TI
Lepo
KE
Ap: 7km + 6x100m + kuntopiiri Ip: Ver + VV 10km (1km 4:10/km / 1km 3:25-3:12/km) + Ver
TO
Ap: 7km + 6x100m Ip: 15km
PE
Ap: 7km + 6x100m Ip: 8km + koord. + mäkiloikat + mäkivetoja 4x4x10s/2'/5' + 2x10x100m/100m/5' + Ver
LA
Kuntopiiri + Ver + 20km 4:04/km, sis. 50m kovaa joka km + Ver
SU
36km + 6x100m + koord. 

163 km

VKO 47

MA
12km + 6x100m
TI
Ap: 7km + 6x100m + kuntopiiri Ip: Kiihtyvä 15km 3:50/km (4:32-3:09/km) + Ver + koord.
KE
20km + koord. 
TO
Lepo
PE
Ap: 7km + 6x100m Ip: 9km + 10x100m
LA
21km
SU
Kuntopiiri + 15km

114km

VKO 48

MA
Ap: 10km + 6x100m Ip: Kiihtyvä 20km 4:07/km (4:33-3:47/km) + Ver + koord. 
TI
Lepo
KE
Ap: 7km + 6x100m Ip: Ver + VV matolla 10km (1km 4:15/km / 1km 3:25-3:15/km) + Ver
TO
Ap: 7km + 6x100m Ip: 16km + 6x100m
PE
Ap: 7km + 6x100m Ip: 8km + koord. + mäkiloikat + mäkivetoja 4x4x10s/2'/5' + 2x10x100m/100m/5' + Ver
LA
Ver + 20km 4:04/km, sis. 50m kovaa joka km + Ver
SU
35km + koord. + 6x100m

168 km

VKO 49 / Koeviikko

MA
Ap: 6km + 6x100m Ip: Kuntopiiri + Kiihtyvä 13km 4:15/km (4:35-3:58/km)
TI
Lepo
KE
Ap: 6km Ip: Ver + VV matolla 10km (1km 4:15/km / 1km 3:18-3:12/km) + Ver
TO
Lepo
PE
15km + kuntopiiri 
LA
Lepo
SU
20km

76 km
  
VKO 50 / Koeviikko

MA
Ap: 6km Ip: Kiihtyvä 10km 3:47/km (4:13-3:40/km) + 5km
TI
Lepo
KE
Ap: 7km
TO
Ap: 9km
PE
Ap: 6km + 3x100m
LA
Ap: 7km + 3x100m 
SU
20km

71 km

VKO 51 / Joululoma

MA
Ap: 9km + 6x100m Ip: Kiihtyvä 20km 4:10/km (4:52-3:31/km) + Ver
TI
Ap: 6km + 6x100m + kuntopiiri Ip: Ver + VV 10km (1km 4:15/km / 1km 3:23-2:56/km) + Ver  
KE
Ap: Kuntopiiri Ip: 21km
TO
Ap: 6km + 6x100m Ip: Ver + koord. + mäkivetoja 6x2min 3:54-3:35/km, pal. 3'/5' + 2x10x100m/100m/5' + Ver
PE
Ap: 9km + 6x100m Ip: 15km
LA
Ver + 20km 3:51/km, sis. 50m kovaa joka km
SU
34km + 6x100m + Ver

183km
  
VKO 52 / Joululoma

MA
Ap: Kuntopiiri Ip: Kiihtyvä 15km 4:00/km (4:40-3:40/km) + Ver
TI
Ap: 9km + 5x100m Ip: Ver + koord. + mäkivetoja 6x2min 3:54-3:28/km, pal. 3'/5' + 2x10x100m/100m/5' + Ver
KE
Ap: 7km + 5x100m Ip: 20km + koord. 
TO
Ver + 20km 4:00/km, sis. 50m kovaa joka km
PE
Lepo
LA
35km
SU
Kuntopiiri + 15km + koord. + 6x100m

145 km

VKO 01 / Pakkasviikko

MA
Ap: 8km + 6x100m Ip: Kiihtyvä 17km 3:53/km (4:20-3:38/km) + Ver + koord.
TI
Ap: 6km Ip: Ver + vetoja matolla 10x1000m 3:15-3:05, pal. 1'-1,5' + Ver
KE
Lepo
TO
Ap: 6km Ip: Ver + koord. + mäkivetoja matolla (4%) 8x2min 3:45-3:26/km, pal. 2'15"-2'30" + 10x100m + Ver 
PE
Ap: 7km Ip: 15km + 3x100m + kuntopiiri 
LA
Ver + 16km 4:04/km, sis. 50m kovaa joka km
SU
30km + 3x100m 

143km

VKO 02 / Koeviikko

MA
Ap: 6km + 3x100m Ip: Kuntopiiri + 11km + koord. 
TI
Ver + vetoja matolla 10x1000m 3:14-3:05, pal. 1'-1,5' + Ver
KE
Lepo
TO
Ap: 6km + 5x100m Ip: Kuntopiiri + 10km
PE
Ver + mäkivetoja matolla (4%) 8x2min 3:38-3:19/km, pal. 2'15" + Ver + 10x100m 
LA
15km
SU
10km

89km





lauantai 24. joulukuuta 2016

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017!

Loppuvuoden osalta opiskelut Riiassa ovat onnellisesti päätöksessään. Nyt on aika rentoutua ja hiljentyä joulunviettoon. Ensimmäisen vuoden lääkisopinnoista uupuu enää 1,5 viikkoa koulua ja kolmen aineen kokeet, mutta ne ovat uuden vuoden puolella tammikuussa.

Rauhallista joulunaikaa kaikille blogin lukijoille! Toivotaan, että uusi opintovuosi on yhtä menestyksekäs kuin vuosi 2016 oli, ja että uusi urheiluvuosi olisi edellistä terveempi ja siten myös onnellisempi!

Joulukuinen Riika

perjantai 18. marraskuuta 2016

2-semman loppu häämöttää

Kakkossemman loppu alkaa häämöttää, joten tässä viimeisimmät kuulumiset ennen loppusuoran rutistusta, tällä kertaa lääketieteen filosofian tenttiin (ah!) luvun lomasta.

Tänään vietetään Latvian itsenäisyyspäivää. Useimmat muistavat Latvian itsenäisyyden palauttamisen Neuvostoliitosta vuosien 90 ja 91 aikana (jota siis toukokuussa juhlitaan), mutta kansakuntana Latvia on yllättävän vanha, 98-vuotiaana lähes Suomen ikäinen. Latvian erottautuminen Neuvostoliitosta ja Venäjästä on paikallisille toki merkittävä juttu: kahden itsenäisyyspäivän lisäksi juhlapäivistä kolmatta, Lāčplēša Dienaa juhlittiin erikseen vasta viikko sitten, eli 11. marraskuuta. Tähän latvialaisilla on hieno perinne: ihmiset tuovat presidentin linnan muurin juurelle ja itse muuriin tuhansia kynttilöitä 1. maailmansodan aikaisten sotasankareiden muistoa kunnioittaen. Itsenäisyyspäivään puolestaan liittyy kiinteästi valon juhla, Staro Riga, jonka aikana koko kaupunki täyttyy upeista valotehosteista. 

Itsenäisyyspäivää vietetään tällä kertaa sateisessa mutta suorastaan lämpimässä 7 asteen kelissä. Pakko sanoa, että loppuvuosi on ollut kelien puolesta kummallinen. Sitä se lienee ollut koti-Suomessakin. Vain kaksi viikkoa sitten täällä satoi 20 cm lunta, ja tästä vuorokautta myöhemmin lunta tuli vielä 10 cm lisää. Kaupunki oli kovasta lumen tulosta johtuen ymmärrettävästi pienimuotoisessa kaaoksessa. Lenkkeilyolosuhteet olivat tätä myöten todella ankeat. Teitä täällä saadaan aurattua todella hitaasti, ja sulaan maahan satanut lumi rupeaa jäätämään. Täällä ei juuri hiekoitusta tunneta, mutta suolaa sitä vastoin käytetään kyllä surutta joka paikassa: tähän saumaan suolan viskominen saattoi itse asiassa olla hyvä ratkaisu: baanat olivat pitävän sulat parissa päivässä. Lumet jäivät toki maahan pariksi viikoksi, mutta nyt nekin saavat kyytiä hyvin nopeassa tahdissa. Tietysti lumi toisi hieman valoa tähän hämärään vuodenaikaan, mutta juoksijana en silti pane pahakseni, vaikka kelit jatkuisivatkin tällaisena!

Omat treenit ovat sujuneet fiiliksiltään vaihtelevasti. Taukoa juoksemisesta ei ole tarvinnut pitää koulun vuoksi yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta ollenkaan. PK-vauhdit alkavat olla jo hyvällä tasolla ja korkealla olleet sykkeet pysyvät jo hyvin aisoissa. Toisaalta pelkällä määrän mättämisellä ei pitkänkään matkan juoksija kisoissa ehdi, ja siksi laatuakin pitäisi olla riittävästi mukana. Se tuo mukanaan omat haasteensa tiukan opiskelutahdin lomassa. Siinä pitää muistaa ottaa huomioon palautuminen, ei pelkästään lihaksiston vaan myös hermoston osalta. Ja se hermoston kuuntelu vaatii niitä hermoja ja kokemuksen tuomaa malttia. Tämän vuoksi koimme valmentajan kanssa paremmaksi laskea kaikki tehot alas aina tarpeen vaatiessa, esim. koejaksojen aikana.

Syksy on mennyt koulun osalta nopeasti: vielä on homma edennyt suht'kivuttomasti ja mukavin arvosanoin - ollaan sentäs jo ohi puolimatkan krouvin! Jollain tapaa syyslukukauden fiilis täällä RSU:ssa on vähän kuin Martti Vainiolla Rooman MM-kympillä: lasket koko ajan paljonko on jäljellä maaliin (jouluun), jossa sinulle huudetaan, että kierros vielä! Syyslukukausi siis jatkuu heti uudenvuoden jälkeen vielä 1,5 viikon ajan, mitä seuraa vielä koejakso. Toisaalta tämä hieman helpottaa koekiirettä joulukuulta, mutta toisaalta keväästä tulee rankemman tuntuinen, mikäli loppukokeet sattuvat painottumaan loppupuolelle tammikuuta. Kevätlukukausi kuitenkin alkaa jo heti helmikuulta.

Edellistä tekstiä kirjoittaessa olin valmistautumassa ensimmäiselle välikoekierrokselle, tai colloquium:eihin tai colloihin, kuten täällä niistä puhutaan. Anatomian collossa kyseltiin kaikki mahdollinen aivoista ja keskushermostosta: luokan edessä piti tuttuun tapaan osata näyttää 10 määrättyä kohtaa 150 termin listasta. Omalle kohdalleni osui esim. bulbus olfactorius, sulcus paracentralis ja nervus trochlearis, joista hyvin valmistautuneena tuli pisteet kotiin. Teoriaosuus käsitti 50 monivalintakysymystä, mm. kysymyksiä kaikista hermoradoista ja missä sijaitsee mikäkin aistikeskus, esim. puheen tuottaminen (Brocan ja Wernicken alueet). Lukukauden toinen osa on kokonaan toisen tyyppinen ja taas omalla tavallaan mielenkiintoinen, sillä tulemme käymään läpi kaikki sisä- ja ulkoelimet.

Histologia oli kokeista ehkä tähän asti inhottavin: sen käytännön osuudessa opettaja näytti mikroskoopilla 10 satunnaisen kudosnäytteen osaa. Läpipääsyyn vaadittiin neljä oikein. Itse selvitin tämän onneksi ei nyt rimaa hipoen, mutta tyydyttävästi. Näytteistä piti osata tunnistaa mm. fibroblasti jänteestä, Betzin neuroni aivokuoresta ja glia-solu hermokudoksesta. Ei mahdoton, mutta kunkin nimeäminen vajaassa 10 sekunnissa toi tilanteeseen pientä paineen tuntua. Teoriaosuus puolestaan oli anatomian kaltainen monivalintakoe. Toiseen colloon tulevat sinänsä mielenkiintoiset rusto-, luu-, lihas- ja verisolut, mutta ne ovat samalla myös vaikeampia tunnistaa niiden monimuotoisuuden vuoksi.

Vaikeista aineista kolmannesta eli biokemian colloista olemme päässeet "nauttimaan" jo kahteen kertaan, sillä niitä on lukukauden aikana kolme kappaletta. Ensimmäinen koe käsitteli entsymologiaa, mm. sappinesteen ja syljen toimintaperiaatteita ruoansulatuksessa. Toinen koe oli astetta haastavampi, sillä se sisälsi lukuisten sokerireaktiosyklien tuskaista ulkoaopettelua kemiallisia rakenteita myöten mm. sitruunahapppokierron eli Krebsin syklin ja glykolyysin. Näihin oli tietysti lisäksi tarjolla lääketieteellisiä sovelluksia: osassa kysymyksistä pystyi hyödyntämään kivasti omaa urheilutaustaa, esim. miksi potilas ei kykene tekemään mitään kovaa rasitusta aiheuttavaa liikuntaa. Ajatuksena oli, että maitohappoa ei muodostu laktaattidehydrogenaasi-entsyymin puutoksen vuoksi. Joku Dean Karnazes -tyylinen vastaus olisi kiehtonut minua enemmän, mutta jätetään se ensi kevään fysiologian kurssille... ;) Kolmas koe on loman jälkeen tammikuussa, ja se käsittelee kaikki proteiini- ja rasvasyklit (huh!)... 

Edellä mainittujen lisäksi ohjelmassa on ollut pienempien kurssien kokeita sekä lopputöitä. Latviankielessä olemme vihdoin päässeet opettelemaan monimutkaisen kieliopin (akkusatiivi, datiivi, debitiivi) ohella lääketieteellistä sanastoa. Matka kielen hallitsemiseen on pitkä ja kivinen, mutta jotain uutta kun kokee aina oppivansa, niin se motivoi. Latvian loppukokeeseen kuuluu myös suullinen osuus, jossa pitää selvitä ennalta mietitystä potilastilanteesta. Näiden lisäksi loppuvuoden lukujärjestys täyttyy fysiikasta, genetiikasta, lääketieteen historiasta ja latinasta, eli kyllä tästä saadaan vielä joulukuulle ihan riittävästi kiireen tuntua. Joulun odotusta! 

Tähän loppuun vielä kaikille urheilijoille merkittävä biokemiallinen (yksinkertaistettu) sykli maitohapon muodostumisesta ja sen hyödyntämistä energianlähteenä!
(https://biochemist01.wordpress.com)




perjantai 14. lokakuuta 2016

Syysterveiset Riiasta

Tässä pieni tilannekatsaus missä mennään: Heinäkuun puolivälissä kävin Saken leikkauspöydällä hoidattamassa pitkään vaivanneen alavatsalihaksen repeämän pois päiväjärjestyksestä. Leikkaus onnistui hyvin, joskin alueelle tyypillistä kudosnesteen vuotoa kesti yllättävän pitkään. Se puolestaan viivästytti hieman kuntoutuksen aloittamista. Tämän vuoksi alku tuli otettua erittäin maltilla eikä loppuvuodelle ollut syytä edes harkita mitään kilpailullisia tavoitteita.

Ensimmäisen kävelylenkin pururadalla pääsin tekemään 2,5 viikkoa leikkauksesta, ja ensimmäiset juoksu-kävelylenkit tulivat ohjelmaan vasta kuukauden jälkeen. Päivittäisen juoksemisen aloitin syyskuun alusta, 7 viikkoa leikkauksen jälkeen. Edellisestä juosten tehdystä treeniviikosta ehti vierähtää peräti 3,5 kuukautta, ja sen kyllä huomasi: ahkerasta korvaavien harjoitusten teosta huolimatta lähtötaso uuteen kauteen oli huonompi kuin mitä se on ollut ehkä noin 15 vuoteen! Anaerobinen kynnys oli valahtanut vanhan aamulenkkivauhdin tasolle, ja paikat olivat pitkään hellänä aina jokaisesta uudesta ärsykkeestä, jota erehtyi tekemään. Näin ollen oli uudessa tilanteessa ristiriitaisen epämiellyttävää aloitella uutta harjoituskautta. Lopulta oli järkevintä toteuttaa ensimmäinen "harjoituskuukausi" totuttelun merkeissä: päiväohjelmaan vain lyhyttä lenkkiä ja sellaisia harjoituksia, jotka normaalisti omassa harjoitusohjelmassani olisivat varsin pienessä roolissa: perusvoimaa punttisalilla rinnallevedosta alkaen sekä paljon koordinaatioharjoittelua ja muuta kikkailua. Tämä vähensi sopivasti liiallista iskutusta jaloilta ja auttoi samalla palauttamaan jaloista hävinneet voimat sekä hermotuksen, joka oli tauon jäljiltä täysin pielessä.

Nyt treenejä on takana 1,5 kuukautta. Viikottaiset kilometrit pyörivät jo hyvästi satasen paremmalla puolella ja lihaksisto alkaa vähitellen kestää useamman tehoharjoituksen viikkoa kohti (4 minuutin vetoja maastossa, lyhyttä mäkeä sekä pitkää TV:tä). Tänä aikana aerobinen kynnys on parantunut  lähtötasosta mukavat 1,5min/km, noin 4 minuutin vauhtiin. Toki on tiedostettava, että jäljellä olevan 20 sekunnin höylääminen tulee olemaan kahta kovemman työn takana.

Myös opinnot ovat kesäloman jäljiltä jatkuneet Riiassa: 2-semesteri pyörähti käyntiin syyskuun alusta. Tähän asti mennyt mukavasti, ehkä jopa paremmin kuin viime keväänä. Viihtyvyyttä on paljolti edesauttanut kivempi lukujärjestys sekä osin myös asteittainen kotoutuminen uuteen maahan ja kulttuuriin. Syksyn lukujärjestys on ollut seuraavanlainen: maanantaisin kaksi käytännön harjoitusta: entsyymien sekoittelua biokemian labrassa aamulla klo 8:45 ja  kudosnäytetiirailua mikroskoopilla iltapäivän histologiassa klo 13:15. Tiistaisin ohjelmassa on ollut pari luentoa klo 10-13, sitten taukoa ja päivän päätteeksi genetiikan laskuharjoitukset klo 16:45. Keskiviikko on ollut viikon ainoa monsteripäivä: se on alkanut latviankielen tunnilla klo 9:45, iltapäivästä on ollut kaksi luentoa ja kaiken kukkuraksi anatomian (aivojen rakenne ja keskushermosto) harjoitus klo 17:30-19:45. Vastaavasti loppuviikko on ollut rento: torstaina fysiikan käytännönmittauksia aamukasista alkaen ja iltapäivästä viikon päättävä latvian harjoitus. Perjantait ovat siis tähän asti olleet vapaapäiviä (tai itsenäisen opiskelun päiviä tietty!), mutta nyt siihen tulee muutos, kun toinen osa pakollisesta filosofian kurssista alkaa. Pieni riippakivi, joka pitää jaksaa kantaa loppusemman ajan kaiken muun lukemisen keskellä. Lisäksi viime keväältä tutut latinan tunnit palaavat ohjelmaan vielä jossain vaiheessa loppuvuotta. Tähän asti on siis mennyt kivasti, mutta toisaalta kohta se hauskuus vasta mitataan, kun ensimmäiset välikokeet (2kpl/vko) väijyvät jo nurkan takana, tarkemmin sanottuna maanantaina...


Tyypillinen harjoitus histologiassa:
tunnista ja piirrä!



Harmaat aivosolut käytössä